Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /customers/6/7/e/ilmee.net/httpd.www/libraries/cms/application/cms.php on line 471 Ilmeen nuorisoseuran historiikki vuosilta 1908-2008

Ilmeen Nuorisoseura r.y.

1908 – 2008

Seura on perustettu alun perin nimellä Ilmeen Kansakoulupiirin Nuorisoseura Salo nimisenä, mutta pian nimi sai nykymuotonsa. Seuran tarkoitus oli herättää ja vireillä pitää kansassa ja erittäinkin sen nuorisossa isänmaallista henkeä, harrastaa siveellisyyttä ja käytännöllisen kansalaissivistyksen levittämistä. Sen ajan tiedon levittäminen olikin tarpeen, koska koulun käynti oli monesti kiertokoulun varassa. Seura järjesti tiheään tahtiin luentotilaisuuksia, juhlia ja iltamia, joissa oli mukana niin hengen kuin ruumiin kulttuuria. Seurassa oli näytelmä-harrastusta sekä laulu- ja lausuntakuorot. Lisäksi vilkas opintokerhotoiminta lisäsi kansan sivistystä.

Iltamien lopussa oli yleensä kansanleikkejä (piirileikkejä) ja myöhemmin myös tanssia. Alle 15-vuotiaat lähetettiin siinä vaiheessa kotiin, etteivät turmeltuisi huonoille tavoille.

Omaa taloa alettiin rakentaa Luorikko järven kaakkoisrannan korkealle harjulle v. 1914 ja talon vihkiäisjuhlaa voitiin pitää jo v. 1916, jolloin orastavan itsenäisyyden kunniaksi lähi hongat kiedottiin sinivalkoisin nauhoin, koska Suomen lippua ei saanut käyttää. 

Pian sinne saatiin kunnan piirikirjasto, jonne tilattiin myös lehtiä, koska lehtien tilaaminen ei ollut aina mahdollista kaikkiin koteihin.

Seurantalo sai arvokkaat, suomalaista koivumetsää kuvaavat kulissit ja Kalevalan innoittaman esiripun, jotka maalasi taiteilija-kirjailija Aarno Karimo ainoana palkkiona piti olla aina kahvinkeittäjä paikalla niin, ettei kahvi lopu.

Ruumiin kulttuuria harrastettiin kylän urheilukentällä, jonka omistivat 2/3 Nuorisoseura ja 1/3 Suojeluskunta. Jossain vaiheessa Nuorisoseuran jaoksena perustettiin Ilmeen Manut.

Sodan synkät pilvet mullistivat myös Ilmeen Nuorisoseuran toiminnan. Väki joutui evakkoon eri puolille Suomea. Niin pian kuin oli päästy takaisin Ilmeelle, käynnistyi seuran toiminta ja vietettiin 35-vuotisjuhla. Seurantalo toimi tilapäis-kirkkona, koska Pyhälle Annalle pyhitetty Ilmeen kirkko oli tärvelty käyttämällä sitä hevostallina .

Jälleen uusi lähtö evakkoon sai aikaan lopullisen hyvästijätön synnyinseuduille.

Ilmeeläiset sijoittuivat lähinnä Imatra – Juva linjalle Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Osoituksena tarpeesta Nuoriso-seuran välityksellä yhteenkuuluvuuden jatkamisesta oli ensimmäinen kokous, joka kutsuttiin koolle 27. syyskuuta 1948 Oskar Nikon väliaikaisessa tuvassa . Paikalle saapui 40 seuran jäsentä, joista kaikki eivät mahtuneet edes sisälle. Toiminta käynnistettiin välittömästi. Jo heti alussa nimetty johtokunta velvoitettiin hankkimaan tontti-maata oman talon rakentamista varten. Talon rakentaminen käynnistyi v. 1954 tukkitalkoilla ja pohjankaivuun talkoilla. Niihin osallistui koko kylän väki ja joskus tuli talkoolaisia kauempaakin.  Innostus oli kova, vaikka omat rakennustyöt painoivat vielä samanaikaisesti.   Martat hoitivat muonituksen. Talo saatiin jo vesikattoon sekä vesi- ja viemärikaivot tehtyä v. 1957. Seuraavana vuonna suoritettiin ulkomaalaus. Ovet ja ikkunat saatiin paikoilleen vuosien 1963 ja -64 vaihteessa. Alakerran voimailusali saatiin jo auttavasti käyttökuntoon. Tuli rakentamisväsymys, kun kaikki olivat rakentaneet omansa alusta. Lisäksi rakentaminen kallistui sekä ylläpito-kustannukset nousivat niin paljon, että työt pysähtyivät.

Seuralla oli jo koko ajan toimintaa, kuten opintokerhoja ja perheiltamia. heti alusta lähtien. Mukaan tuli ilmeeläisten lisäksi myös ympäristöstä paikallista väestöä. Rakennustyön hiipumisen myötä tuli toimintaan myös hiljaisempi vaihe. Onneksi se ei kokonaan loppunut.

Kirvulaista sukujuurta ollut musiikkimies, kenkäkauppias Martti S. Räsänen osti keskeneräisen talon ja rakensi siitä Konserttihovin.  

Seura jatkoi toimintaa pääasiassa jäsenten kodeissa ja koulujen liikuntasaleissa sekä joitakin kertoja Konserttihovissa sekä kesäaikaan kylän keskellä olevalla savitontilla, jossa pelattiin ensin pesäpalloa ja myöhemmin lentopalloa. Savitontista rakennettiin talkootyönä kyläkenttä ja sen reunalla ollut entinen kuivaamo saatiin kunnostettavaksi kylän nuorten harrastuksia varten.

Kerhoista mainittakoon 80-luulla toiminut tenava-kerho. Lentopallokerho toimi ensin Vuoksenniskan koululla ja sitten 1977 alkaen Virasojan koululla. Samassa paikassa jatkuu nykyisin kaksi kertaa viikossa toimiva salibandykerho sekä aikuisten sulkapallokerho. Lisäksi meillä kokoontuu jäsenten kodeissa ja eri retkikohteissa perinnekerho.

Seuran täyttäessä 75 vuotta, päätimme pitää juhlat Konserttihovissa, johon ennakkoon arvelimme saapuvan korkeintaan 40 – 50 henkeä. Väkeä tuli 200 henkeä. Siitä huomasimme sen tarpeen, että ilmeeläiset halusivat kokoontua yhteen ilman kylärajoja ja saimme idean järjestää Ilmee-päiviä, joiden suosio yllätti suuresti, sillä ensimmäisessä oli mukana yli 400 henkeä, jolloin osa yleisöstä kuunteli ohjelmaa äänen toiston kautta pihamaalla.  Niitä on Imatralla järjestetty useita ja pari kertaa Juvalla sekä kerran Sulkavalla,.

Koska tarve käydä entisillä kotikonnuilla rajan takana on suuri, seuramme on toiminut kotiseuturetkien toteuttajana vuodesta 1991 alkaen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty  perinnekerhon ideoimia teemamatkoja karjalaisen kulttuurin pariin aina Vienan Karjalasta Inkerinmaalle saakka.

Seuran Pitkäaikaisimpia puheenjohtajia ovat olleet: Martti Kemppinen 39 v., Tuomas Teräväinen 13 v ja nykyisin Liisa Väliketo, jolla on menossa 30. vuosi.

Johtokunnan toimihenkilöt v. 2008:

Puheenjohtaja Liisa Väliketo, varapuheenjohtaja Taru Rautio, sihteeri Tuula Lievonen, muut jäsenet Tapio Varis, Antti Pulkkinen, Saku-Petteri Pulkkinen ja Hannariikka Rautio.

 

Historiikin on kirjoittanut Liisa Väliketo yhteistyössä Antti Munnukan kanssa.